Merak Rakennustutkimus Oy
Sisäilmatutkimukset
Mitä sisäilmalla ja sisäilmastolla tarkoitetaan?
Rakennuksen sisäilmasto on monimutkainen, fysikaalisista ja ilman laadusta koostuva kokonaisuus.
SisäIlman laatuun vaikuttavat keskeisesti ilmanvaihto ja epäpuhtauksien erilaiset lähteet. Sisäilma ja sisäilmasto ongelmat aiheutuvat yleensä monista eri tekijöistä, ja usein sisäilma ongelmien taustalla on monia samanaikaisia tekijöitä jotka vaikuttavat sisäilman laatuun.
Milloin sisäilmatutkimus?
Sisäilmatutkimus tarve tulee usein esille, kun epäillään kosteus ja homevaurioita, sisäilmaongelmien syynä voi kuitenkin olla jokin muukin sisäilman laatua heikentävä tekijä kuin homevauriot.
Sisäilmatutkimus keskittyy fysikaalisten, kemiallisten ja mikrobiologisten tekijöiden tutkimiseen ja analysointiin.
Lyhyesti sanottuna sisäilmalla tarkoitetaan hengittämäämme ilmaa, kun taas sisäilmasto on käsitteenä laajempi, ja siihen sisältyy useampia tekijöitä, mm lämpöolosuhteet, ilmanvaihto, valaistus, akustiset olosuhteet jne.
Sisäilmatutkimuksen tavoite on tutkia varsinaisten terveyshaittojen lisäksi, epämukavuustekijöitä ja pyrkiä erottamaan ne toisistaan.
Kokonaisvaltainen sisäilmaongelmien lähestymistapamme
Lähestymme sisäilmaongelmia kokonaisvaltaisesti, ja tapamme tutkia sisäilmaongelmia on prosessimainen ja analyyttinen, jossa rakennusta ja sen sisäilmaan ja sisäilmasto-olosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan kokonaisuutena.
Ensisijaisesti kartoitamme rakennuksen kokonaisuutena, siihen ja sen sisäilmaan sekä sisäilmastoon vaikuttavat taustatekijät, ennenkuin edetään muihin toimenpiteisiin ja tutkimuksiin.
Kokonaisvaltainen sisäilmaongelmien lähestymistapamme, antaa mahdollisimman hyvät lähtökohdat laadukkaalle ja luotettavalle sisäilmatutkimukselle.
On huomioitava että sisäilmatutkimusta ei kaikissa tapauksissa voi tilata heti tietyn laajuisena, vaan oikea tapa on että laajuus määritellään ensin asianmukaisella lähtötilanne selvityksellä.
Lähtötilanneselvitys on riskitekijöiden ja rakenteiden sekä mahdollisten ilmanvaihto teknisten ongelmien selvitystä, jotka vaikuttavat sisäilman laatuun ja sisäilmasto-olosuhteisiin.
Lähtötilanneselvitys on oleellisen tärkeää, sen tarkoituksena on selvittää perustekijät jotka vaikuttavat sisäilman laatuun ja sisäilmastoon, selvitys aloitetaan käyttäjäkyselyllä ja taustatietojen selvityksellä. Niiden avulla saadaan käsitys ongelman vakavuusasteesta, ja asetetaan tavoite suoritettavalle tutkimukselle, ja määritetään eri tutkimusmenetelmien käyttötarve. Onko tarvetta tutkia sisäilmaa, vai edetäänkö suoraan rakenteisiin kohdistuviin tutkimuksiin.
Sisäilmatutkimukset ja mittaukset
Varsinaisia tutkimuksia ja erilaisia sisäilma mittauksia, suoritetaan vasta sen jälkeen kun taustatekijät on selvitetty. Ennen sisäilmasta suoritettavia mittauksia, suunnitellaan ja harkitaan niiden tarve tarkoin tapauskohtaisesti.
Menetelmät
Alustavat mittaukset
-hiilidioksidi (epäsuora indikaattori ilmanvaihdon toimivuudesta)
-ilman suhteellinen kosteus
-lämpötila
-painesuhteet
jne... yksinkertaisia mittausmenetelmiä tarpeen mukaisesti
Muita tutkimuksia ja mittausmenetelmiä käytetään, kun on varmistettu niiden todellinen tarve
Mikrobien mittaus sisäilmasta 6-vaihe impaktorilla (andersen keräin) tämä menetelmä vaatii usein monta näytettä, koska sisäilman mikrobi pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti ajasta ja olosuhteista sekä taustatekijöistä riippuen.
Yksinomaan ilmanäytteiden tavanomaisten tulosten perusteella ei voida sulkea pois rakenteiden mikrobivaurion mahdollisuutta, eikä sisäilmanäytteitä voida siten käyttää osoittamaan tutkittavan tilan olevan kunnossa. Sisäilmanäytteisiin liittyy myös monia epävarmuustekijöitä, sisäilman mittauksilla ei siis voida täysin varmasti todeta onko rakennuksessa homevaurioita, eikä niiden olemassaoloa voi "puhtaalla" näytetuloksella poissulkea, menetelmää käytetään tarkoin harkitusti.
Andersen keräimen elatusmaljalla sisäilman bakteereita
Ilmanäyte kuvaa sisäilman tilaa vain näytteenottohetkellä. Koska sisäilman homepitoisuudet vaihtelevat ajallisesti hyvin paljon ja näytteenottoaika on vain noin 10-15 minuuttia, on tärkeää, että näytteitä otetaan riittävän monta ja useasta eri tilasta. Suurissa rakennuksissa, kuten kouluissa on hyvä ottaa jopa 10-20 näytettä, jos koko rakennuksen mikrobiologista tilaa ja mahdollista mikrobivaurioituneisuutta halutaan selvittää.
Taajama-alueilla sijaitsevia asuntoja koskien sisäilman mikrobipitoisuuksien ohjearvoja on julkaistu Asumisterveysohjeessa (2003) ja –oppaassa (2009). Vauriottomissa asunnoissa pitoisuudet ovat tavanomaisesti alle 100 pmy/m3 (pesäkkeen muodostavaa yksikköä kuutiometrissä ilmaa).
Tulkinnassa huomioidaan sekä näytteessä todettu pitoisuus että homelajisto. Jotkut homeet, kuten Penicillium ja Cladosporium ovat tyypillisiä missä tahansa huoneilmassa, mutta suurina pitoisuuksina niidenkin esiintyminen on poikkeuksellista ja kertoo homevaurion mahdollisuudesta rakennuksessa.
Tiettyjen ns. kosteusvaurioindikaattorihomeiden ja aktinobakteerien (sädesienet) esiintyminen on usein merkki homevauriosta,on kuitenkin huomattava, että elatusalustoilla voi kasvaa yksittäisinä pesäkkeinä mitä tahansa kosteusvaurioindikaattori lajia, ilman että rakennuksessa olisi homevaurioita.
Maatalousympäristössä mikrobipitoisuudet ovat luonnollisista taustalähteistä johtuen suuremmat eikä samoja ohjearvoja voida tulkinnassa noudattaa.
Koulujen ja toimistojen sisäilmanäytteiden pitoisuuksia tulkitaan eri tavoin kuin asunnoista otettuja näytteitä. Kyseiset rakennukset ovat usein tilavuudeltaan suurempia ja ilmanvaihto on usein tehokkaampi, kuin asunnoissa, jolloin pitoisuustasot ovat pienempiä kuin asunnoissa, useimmiten alle 50 pmy/m3. (Meklin ym. 2008, TTL 2011).
Ilmanäytteen osalta on mikrobipitoisuuksien lisäksi oltava muutakin näyttöä mikrobihaitan toteamiseksi
(Asumisterveysasetus).
- sivelynäytteet pinnoilta (mikrobit)
- pölynäytteet
- kuitunäytteet (lasikuitu, teolliset kuidut mm,eristemateriaalit)
- asbesti
- teippinäytteet pinnoilta (esim ilmanvaihtokanavat) pölyn laskeumat tasopinnoilta
VOC näytteet
VOC=haihtuvat orgaaniset yhdisteet, mittauksessa tutkitaan yksittäisiä yhdisteitä sekä kokonaispitoisuutta TVOC, menetelmää käytetään erityisen perustellusta syystä, materiaalien emissioiden tutkimiseen. Menetelmä on erittäin herkkä ja vaatii paljon analysointia, koska sisäilmassa on normaalitilanteessakin eritasoisa pitoisuuksia lukuisia erilaisia kemiallisia yhdisteitä.
HUOMIOITAVAA! MVOC=mikrobiologiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet
Useat palveluntarjoajat suosittavat MVOC määrityksiä kosteus ja homevaurioiden paljastamiseksi, esitys on väärä ja MVOC tuloksilla ei voida todeta kosteus tai homevaurion mahdollisuutta. MVOC tulosten tulkintaa vaikeuttaa olennaisesti se, että myös homevauriottomista materiaaleista haihtuu samoja yhdisteitä mitä homeiden aineevaihdunta yhdisteet ovat. Toistaiseksi ei tiedetä, millaiset sisäilman mikrobitoksiinimäärät ovat epätavanomaisia ja terveydelle haitallisia.
Näin ollen toksiinimäärityksiä ei voida käyttää terveyshaitan arvioimiseen. Tämän vuoksi ei MVOC määritystä suositella homevaurioiden tutkimiseen.
FLEC-tutkimus
Vanhoista vaurioituneista tai väärällä tavalla ylläpidetyistä materiaaleista haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet) saattavat vaikuttaa rakennuksen sisäilman laatuun heikentävästi.
Materiaalien VOC-yhdisteiden (emissioiden) mittaamiseen käytetään FLEC-menetelmää.
FLEC-menetelmällä (Field and Laboratory Emission Cell) on mahdollista mitata materiaaliemissiot joko paikan päällä tai kohteesta otetun näytteen perusteella laboratoriossa.
FLEC-näytteenotin soveltuu seinä- ja lattiapäällysteiden, maalien, pintojen, liimojen, tiivistysaineiden, tekstiilien ja rakennusmateriaalien emissioiden keräämiseen.
FLEC-näytteenottoa käytetään myös sisäilman laatuongelmien tutkimiseen päästölähteen selvittämisessä. Erityisesti PVC-muovimatot (polyvinyylikloridi) vapauttavat sisäilmaan epämiellyttävää hajua. Muovimateriaalit voivat vaurioitua myös kulutuksen, lämmön, kosteuden tai mikrobien aiheuttaman hajoamisen seurauksena.
PVC-muovin ja sen pehmittimenä käytetyn dietyyliheksyyliftalaatin (DEHP) hajoamistuotteen tavallinen emissioyhdiste on 2-etyyliheksanoli, jolla on tunnusomainen kitkeränmakea haju.
Muoveista vapautuvat VOC-yhdisteet aiheuttavat hajuhaittojen ohella hengitysteiden ja silmien ärsytysoireita. Jotkut yhdisteet voivat myös aiheuttaa astmaa tai pahentaa astmaoireita.
Haluamme palvella Teitä mahdollisimman hyvin
Tarkastelemme palvelumme teknistä ja toiminnallista laatua jatkuvasti, osallistumme säännöllisesti alan täsmäkoulutus tilaisuuksiin varmistaen näin, että asiakkaamme saavat meiltä nyt ja tulevaisuudessa ajantasalla olevaa osaamista ja palvelua. Se takaa hyvän tietotaito osaamisen, ja hyvät käytännön taidot erilaisten sisäilmatutkimusten suorittamiseen.
Käyttämämme mittausmenetelmät ovat standardisoituja ja viranomaisten hyväksymiä.
Kaikelle tekemiselle täytyy mielestämme, olla hyvin perusteltu syy ja tavoite. Näin toimimalla asiakkaamme saavat mahdollisimman kustannustehokasta ja laadukasta palvelua.
Jos sinua askarruttaa jokin sisäilmaan tai sisäilmastoon liittyvä ongelma ota yhteyttä, pienenkin ongelman selvitys kannattaa aloittaa viivytyksettä koska meillä jokaisella on oikeus puhtaaseen ja terveelliseen sisäilmaan..